Yhteystiedot

Mikkelin Ursa ry

sähköposti:
mikkelin.ursa(at)ursa.fi

Tähtitornille ajo-ohje
löytyy sivun vasemmalla olevasta palkista

Puheenjohtaja
Aki Taavitsainen

Varapuheenjohtaja
Rahastonhoitaja,
jäsen- ja laskutusasiat
Mika Suojärvi

Sihteeri
Jenni Andersin
jenni.andersin
(at)gmail.com




************************
Päivitetty 17.8.2019

************************

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:582430 kpl

Kuva-albumi

Uutiset, tiedotteet

MIKKELIN URSA RY SAI APURAHAA ETELÄ-SAVON KULTTUURIRAHASTOLTA

Keskiviikko 13.5.2015

Mikkelin Ursa ry kiittää lämpimästi apurahasta Suomen kulttuurirahaston Etelä-Savon rahastoa. Mikkelin Ursa sai 6.5.2015 apurahaa 5.500 euroa kaukoputken jalustan hankintaan. Tulevana kesänä asennamme tähtitornille rikkinäisen jalustan tilalle uuden jalustan. Tämä uusi jalusta mahdollistaa tähtitornillamme tähtivalokuvauksen ja tähtinäytösten jatkamisen tulevana syksynä.

20150513_104413.jpg

Avainsanat: apuraha, mikkelin ursa

TÄHDENLENTOJA TAIVAALLA

Tiistai 21.4.2015

m20140422-003200ut_it.jpg

Lyridit ovat Suomessa kevätkauden viimeinen merkittävä tähdenlentoparvi öiden valoisuudesta johtuen. Etelä-Suomen taivaalla niitä voi vielä havaita muutamia tunteja pimeän aikaan. Lyridien tähdenlentoja voi nähdä aina pimeän tullen 25.huhtikuuta saakka. Lyridien maksimi on 23. huhtikuuta torstaina aamuyöstä noin klo 3. Maksimiyönä yhden tunnin aikana voi havaita noin 10 meteoria, mutta joskus voi nähdä huomattavasti enemmänkin. Lyridien tähdenlentoja voi myös nähdä muutama päivä ennen ja sen jälkeen maksimihetken. Joskus sekaan voi eksyä kirkkaitakin tähdenlentoja, joita kutsutaan tulipalloiksi.


Lyridien radiantti eli paikka josta ne näyttävät taivaalle singahtelevan sijaitsee Herkuleen tähdistön puolella noin kymmenen astetta Lyran tähdistön Vegasta lounaaseen. Säitelypiste nousee yön aikana korkeammalle idässä, joten niitä voi periaatteessa nähdä ympäri taivaankantta. Parhaita katselupaikkoja ovat esteettömät ja valosaasteettomat alueet, kuten esimerkiksi maaseudun pellot ja järven rannat. Taivaan on hyvä olla kunnolla pimentynyt ja mieluiten tähtikirkas. Aurinkotuoli ja retkipatja ovat hyviä apuvälineitä tähdenlentojen katseluun. Lyridien meteoriparvea on havaittu jo hyvin kauan. Ensimmäiset havaintomerkinnät ovat yli 2000 tuhannen vuoden takaa Kiinasta.

Avainsanat: lyridit, tähdenlento

HUHTIKUU ON HALOILMIÖIDEN AIKAA

Keskiviikko 15.4.2015

Haloilmiö 22 asteen rengas Auringon ympärillä, Kuva: Aki Taavitsainen

22_asteen_rengas_auringon_ymprill.jpg

Nyt on vuoden parasta aikaa tähyillä taivaalle ja bongata upeita haloilmiöitä. Runsaimmin hienoimpia haloja voi nähdä juuri huhti- ja toukokuun aikana aurinkoisina päivinä. Tähän aikaan vuodesta Suomessa on paljon yläpilviä, jotka luovat parhaat olosuhteet haloilmiöiden synnylle.   Halo koostuu yhdestä tai useammasta valorenkaasta, -kaaresta tai -läiskästä, jotka syntyvät Auringon, Kuun tai keinovalon taittuessa ja heijastuessa ilmassa leijuvista pienistä erimuotoisista jääkiteistä. Haloilmiö voi koostua myös jopa useammasta halomuodosta, joita tunnetaan nykyisin yli 70.

Tyypillisimmät taivaalla näkyvät selkeät halot ovat sivuauringot, auringonpilari tai 22 asteen rengas kokonaan tai osittain. Halot ovat väriltään yleensä valkoisia, mutta joskus katsoja voi nähdä halon edustavan useita kirkkaita värejä. Yksi upeimmista haloista on sateenkaarta muistuttava zeniitinympäristökaari. Se voi joskus kirkastua hyvinkin upeaksi kruunuksi taivaalle loistaen kaikissa spektrin väreissä.   On hyvä muistaa, että Aurinkoa ei saa koskaan katsoa suoraan vaan se on aina suojattava kädellä tai muulla tavoin, jotta voi turvallisesti ja paremmin haloilmiön erottaa. Haloja kuvatessa voi Auringon blokata pois esimerkiksi valopylväällä tai vaikkapa asettamalla toisen katselijan sopivasti Auringonvalon eteen.

Halohavaintosi voit halutessasi ilmoittaa Ursan Taivaanvahti havaintojärjestelmään. www.taivaanvahti.fi Nyt huhtikuussa Taivaanvahdissa on käynnissä erityinen Halohuhtikuu-niminen havaintokampanja.

Avainsanat: halo, haloilmiö

OSITTAINEN AURINGONPIMENNYS NÄKYI PERJANTAINA

Perjantai 20.3.2015 klo 13:58

Osittaista auringonpimennystä pystyi seuraamaan Mikkelissä loistavissa olosuhteissa. Aamupäivällä olleet pilvet väistyivät juuri sopivasti. Syvimmän pimennyksen koettaessa klo 12.11 Aurinko oli peitossa 82%. Osittainen auringonpimennys alkoi Mikkelissä klo 11.04 ja päättyi klo 13.18.

Kuva: Aki Taavitsainen

auringonosittainen_pimennys_20.3.15.jpg

Avainsanat: auringonpimennys, mikkelin ursa

VALTAKUNNALISET TÄHTIPÄIVÄT MIKKELISSÄ 21.-22.3.2015

Perjantai 16.1.2015

mikkelin_ursa_tahtipaivat_2015_uusi.jpg

sivut ovat auenneet.
Lämpimästi tervetuloa!

Avainsanat: tähtipäivät, mikkelin ursa

MIKKELIN URSA TOIVOTTAA

Tiistai 23.12.2014 klo 14:49

kopio_orionin_suuri_kaasusumu2.jpg

SYKSYN TÄHTINÄYTÖKSET ALKAVAT

Tiistai 7.10.2014 klo 16:55

Jo perinteeksi muodostuneet tähtinäytökset alkavat jälleen yleisölle Kiiskinmäen tähtitornilla. Syksyn tähtinäytökset pidetään 26.lokakuuta alkaen sunnuntai-iltaisin klo 19.00-20.00. Joulukuussa ei pidetä näytöksiä. Näytösmaksu 2€/hlö, Näytökset pidetään vain selkeällä säällä, pakkasraja -18 astetta! Mikkelin Ursan jäsenet ilmaiseksi. Jäsen-ja havaintoilta pidetään yleisötähtinäytösten jälkeen sunnuntaisin klo 20 alkaen tähtitornilla.

Tervetuloa!

Kuva: Mikkelin ursalaiset tähtitaivasta tutkimassa.

tahtitaivasta-ihastelemassa_aki_taavitsainen.jpg

 

 

Avainsanat: tähtinäytökset, mikkelin ursa

KIIKARIKOMEETTA C/2014 E2 (Jacques)

Perjantai 22.8.2014

Komeetta C/2014 E2 (Jacques) löytyy pimeän tultua kiikareilla Kassiopeian tähdistöstä. Elokuun loppua kohti mentäessä komeetta Jacques matkaa Kefeuksen tähdistöön ja syyskuun alusta sen voi löytää Joutsenen tähdistön Denebin läheltä. Lue Aiheesta lisää: Tähdet ja Avaruus ja Zeniitti 

 Komeetta C/2014 E2 (Jacques) erottuu kiikareilla vihreänä utupallona. Kuva: Aki Taavitsainen

komeetta-jacques-2014-60sx24_crop2.jpg

 

Avainsanat: C/2014 E2 (Jacques), komeetta, mikkelin ursa, aki taavitsainen

REVONTULET SYTTYIVÄT TAIVAALLE

Keskiviikko 20.8.2014 klo 10:31

Syksyn ensimmäiset kirkkaat revontulet leiskuivat keskiviikon vastaisena yönä näkyen eteläistä Suomea myöten. Kirkkain vaihe näkyi heti puolenyön jälkeen muutamien minuuttien ajan. Pohjoisessa horisontissa näkyi revontulivyö, joka aika ajoin aktivoitui tehden taivaalle punaisia ja sinisiä säteitä. Revontulet syntyvät Auringosta tulevien hiukkasten törmätessä Maan magneettikenttään. Tulevien öiden revontuliennusteita kannattaa seurailla Ilmatieteen laitoksen avaruussääpalvelusta, Auroras Now!

kuva: Aki Taavitsainen

revontulisateet.jpg

TÄHTITAIVAS ALKAA LOISTAMAAN ELOKUUSSA

Torstai 7.8.2014

Loppukesä on ehdottomasti vuoden parasta aikaa tutkia tähtitaivasta. Yöt pimenevät pikkuhiljaa ja on lämmintä. Tällöin on mukava istahtaa vaikkapa järven rannalle ja katsella yöllä tuikkivaa tähtitaivasta. Taivaalta voi löytää paljon mielenkiintoista katseltavaa. Yön pimeinä hetkinä voi ihastella ja opetella tähdistöjä sekä tähtikuvioita. Toinen toistaan kirkkaammat tähdenlennot tuovat myös mukavasti tunnelmaa pimeneviin iltoihin. Elokuun kuutamot ovat myös silmiä hivelevä näky, kun Kuu piirtää kultaista siltaa järven pintaan.  

Tähtitaivas tutuksi

Elokuun alkupuolella taivas on vielä melko valoisa mutta kuun loppua kohti alkaa taivas pimentyä kunnolla, ja tähdistöt alkavat erottua mainiosti. Elokuun alussa on eteläisimmässä Suomessa pimeimpään aikaan nähtävissä Joutsenen Deneb, Lyyran Vega ja Kotkan Altair, jotka muodostavat yhdessä niin sanotun kesäkolmion. Kolmio on havaittavissa melko korkealla etelän suunnalla. Näiden ympäriltä erottuu muidenkin tähdistöjen tähtiä. Ison Karhun tähdistön tuttu Otavan tähtikuvio näkyy luoteessa. Otavan kauhan vartta seuraten löytää lännessä tuikkivaan kirkkaaseen Arcturukseen, joka sijaitsee Karhunvartijan tähdistössä.  Pohjoiselta taivaalta erottuu Ajomiehen kirkas tähti Capella ja koillisesta löytyy helposti tunnistettava W-muotoinen tähtikuvio Kassiopeia. Jos havaintopaikka ja taivas on tarpeeksi pimeä, voi nähdä taivasta halkovan maitomaisen juovan Linnunradan, jossa liihottavat Joutsenen ja Kotkan tähdistöt. Linnunrata on galaksi, jossa Aurinkokuntamme sijaitsee. Linnunradassa on satoja miljardeja tähtiä, joista yksi on oma Aurinkomme. Linnunrata puolestaan on ainoastaan yksi miljoonista maailmankaikkeudessa matkaavista galakseista.  

Planeetoista kirkkaimmat

Venus ja Jupiter vaeltavat koillisella aamutaivaalla. Venus on kaikista kirkkain planeetta ja loistaa aamuhämärässä melko matalalla.  Venuksen seuraan liittyy hieman myöhemmin myös Jupiter, joka ilmestyy aamutaivaalle elokuun puolivälissä. Jupiter on Aurinkokuntamme jättiläinen. Sen neljä Galilein kuuta näkyvät kiikareilla melko hyvin. Jupiterin kaasukehästä erottuu jo pienelläkin kaukoputkella ainakin kaksi tummaa vyötä ja myös vaaleita vyöhykkeitä. Venus ja Jupiter ovat 18. elokuuta aamuyöstä hyvin lähellä toisiaan.

Superkuu valaisee pimeneviä kesäöitä
 
Elokuun 10.-11. on täysikuu, joka kulkee radallaan siten, että se on lähinnä maapalloa. Tällaista täysikuuta on viime aikoina kutsuttu superkuuksi. Kuu on tällöin hieman keskimääräistä lähempänä Maata ja siksi se näyttää aavistuksen verran suuremmalta ja kirkkaammalta. Täysikuu nousee kaakosta noin klo 21 ja matkaa halki eteläisen taivaan yön aikana.  
 
Tähdenlentoja taivaalla
 
Kesäöiden ilotulitus alkaa, kun tähdenlentoparvi perseidit singahtelevat taivaalla. Perseidien tähdenlentoja voi nähdä 24. elokuuta saakka. Parhain ajankohta on öisin 10.-13. elokuuta,  jolloin niitä voi nähdä runsaimmin. Tähdenlentoparven maksimi on arvioitu olevan aamuyöllä 13. elokuuta noin klo 3-6, jolloin tähdenlentoja voi singahtaa jopa 60 yhden tunnin aikana. Tähdenlentoja nähdäkseen kannattaa hakeutua esimerkiksi maaseudun pimeyteen pois kaupunginvaloista ja mahdollisimman esteettömälle alueelle. Parven säteilypiste on Perseuksen ja Kassiopeian tähdistöjen välissä eli melko korkealla taivaalla ja näin ollen tähdenlentoja voi näkyä koko taivaan alueella. Tällä kertaa täysikuu häiritsee tähdenlentojen näkemistä, mutta kirkkaat tähdenlennot piirtyvät varmasti mieleen. 
Kuva: Aki Taavitsainen, elokuun tähtiyö Puulan yllä
 
 
tahtitaivas_aki_taavitsainen.jpg
 

Avainsanat: tähtitaivas, elokuu

Keijusalamat välähtivät avaruuden rajamailla

Keskiviikko 6.8.2014

Mikkelin Ursan tähtitornista onnistuttiin kuvaamaan harvinaiset keijusalamat 6. elokuuta kello 00.48. Keijusalamat välähtivät itämerellä ukkosrintaman yläpuolella noin 700 kilometrin päässä Kiiskinmäen tähtitornista.

Yläsalamat ovat seurausta voimakkaan, usein positiivisen maasalaman iskusta. Maasalama voi aiheuttaa erittäin nopean, voimakkaan ja laaja-alaisen muutoksen ukkospilven sähkökentässä. Tämä äkillinen ja voimakas sähkökentän muutos kiihdyttää alkeisvarauksia, jotka törmäävät yläilmakehän happi- ja typpi molekyyleihin ja saa aikaan sinisiä ja punaisia valoilmiöitä, yläsalamoita.

Yläsalamat esiintyvät reilusti ukkospilven huipun yläpuolella noin 10 -100 kilometrin korkeudella. Yläsalamoiden päätyyppeihin luetaan: kajosalama (elve), keijusalama (sprite) ja viuhkasalama (blue jet).

Yläsalamat ovat melko tuoreita tapauksia maailmalla, sillä ensimmäiset viralliset havainnot niistä saatiin vasta vuonna 1989.  Tämän jälkeen niitä on jahdattu ympäri maailmaa. Koska yläsalamat ovat valoisuudeltaan heikkoja, on niiden havaitseminen korkeilla leveysasteilla hyvin haastavaa.

 Kuva: Keijusalamat (sprite) © Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne

m20140805-214800_keijusalamat2.jpg

Avainsanat: keijusalama, yläsalama

MIKKELIN URSA SAI KUVATTUA METEORIITIN PUDOTTAJAN

Keskiviikko 2.7.2014

Ursan tulipallotyöryhmään kuuluvat Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne saivat kuvattua meteoriitin pudottaneen tulipallon... Lue aiheesta lisää Tähdet ja avaruus-lehden uutisesta.

Avainsanat: meteoriitti, mikkelin ursa, tulipallotyöryhmä

TÄHTIPÄIVÄT SAAPUVAT JÄLLEEN MIKKELIIN

Keskiviikko 25.6.2014

Mikkelin Ursa ry on saanut järjestettäväkseen 20.-22.3.2015 pidettävät 41. valtakunnalliset tähtipäivät. Yhteistyökumppanina on valtakunnallinen Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. Tähtipäivien tarkoituksena on tarjota yleisölle tietoa maailmankaikkeudesta ja edistää tähtitieteen harrastusta.

Tapahtuma tuo Mikkeliin tähtitieteestä ja tähtiharrastuksesta kiinnostuneet ihmiset ympäri Suomea. Mikkelissä pidettiin ensimmäisen kerran tähtipäivät vuonna 2010. Pääluennoitsijana oli tuolloin tähtitieteen professori Esko Valtaoja.

- Vuoden 2015 tähtipäiville on suunnitteilla useita mielenkiintoisia tähtitaivasta ja luonnonilmiöitä käsitteleviä luentoja, planetaarionäytöksiä, näyttelyitä ja lapsille oma avaruusaiheinen puuhapaja eli varsin monipuolinen kattaus, sanoo Mikkelin Ursan puheenjohtaja Aki Taavitsainen.

- Toivomme myös mikkeliläisten yritysten, matkailun ja muiden toimijoiden hyödyntävän tapahtumaa esimerkiksi ideoimalla ravintoloihin avaruusaiheisia ruoka-annoksia, kirjastoihin aiheeseen sopivia kirjaesittelyjä ja kouluihin teemapäiviä, ehdottaa Taavitsainen.

Tähtipäivät ovat kaikille avoin tapahtuma.

 

Avainsanat: tähtipäivät, mikkelin ursa

Yläsalamat välkkyivät avaruuden rajalla

Perjantai 23.5.2014 - Aki Taavitsainen

Yläsalamat saatiin kuvattua Mikkelin Ursan tähtitornista 20.5.2014 kello 02.06. Voimakas ukkosrintama oli tuolloin noin 300 kilometrin päässä Etelä-Suomessa ja Suomenlahdella.

Yläsalamoiden päätyyppeihin luetaan: kajosalama (elve), keijusalama (sprite) ja viuhkasalama (blue jet). Yläsalamat esiintyvät reilusti ukkospilven huipun yläpuolella noin 10 -100 kilometrin korkeudella. Yläsalamoiden haastavuudesta mainittakoon, että valoilmiön kesto on yleensä vain nopea silmänräpäys eli ilmiö kestää vain noin 3–10 millisekuntia.Viuhkasalama  on näistä kaikkein vaikein ja haastavin kuvauskohde ja väriltään sininen. Suomessa viuhkasalama kuvattiin ensimmäisen kerran Mikkelissä elokuussa vuonna 2010.

Mikkelissä kuvatut yläsalamat olivat tyypiltään pylväskeijusalamoita (engl.column sprites). pylvskeijusalamat_kuva_mikkelin_ursa.jpg

Yläsalamat ovat seurausta voimakkaan, usein positiivisen maasalaman iskusta. Maasalama voi aiheuttaa erittäin nopean, voimakkaan ja laaja-alaisen muutoksen ukkospilven sähkökentässä. Tämä äkillinen ja voimakas sähkökentän muutos kiihdyttää alkeisvarauksia, jotka törmäävät yläilmakehän happi- ja typpi molekyyleihin ja saa aikaan sinisiä ja punaisia valoilmiöitä, yläsalamoita.

Yläsalamat ovat melko tuoreita tapauksia maailmalla, sillä ensimmäiset viralliset havainnot niistä saatiin vasta vuonna 1989.  Tämän jälkeen niitä on jahdattu ympäri maailmaa. Koska yläsalamat ovat valoisuudeltaan heikkoja, on niiden havaitseminen korkeilla leveysasteilla haastavaa.

Suomessa kesällä ovat ukkoset yleensä parhaimmillaan, mutta valoisa vuodenaika on suuri haaste ja estää niiden havaitsemisen. Nyt alkukesästä yläsalamoiden havaitseminen voi olla vielä mahdollista, jos ukkosia esiintyy sopivalla etäisyydellä, havaintopaikalla on selkeää ja tarpeeksi pimeä taivas. Loppukesällä on paremmat mahdollisuudet, kun pimeä aika lisääntyyy.

Avainsanat: keijusalama, mikkelin ursa

Tähdenlentoja huhtikuun yössä

Perjantai 18.4.2014

perseidi_tulipallo_mikkelin_ursa_.png

 Lyridien tähdenlentoparven maksimi on  aamuyön tunteina tiistaina 22. huhtikuuta. Maksimiyön tunnin aikana voi havaita noin 10 meteoria, mutta joskus voi nähdä huomattavasti enemmänkin. Lyridien tähdenlentoja voi myös nähdä muutama päivä ennen ja sen jälkeen maksimihetken. Joskus sekaan voi eksyä kirkkaitakin tähdenlentoja, joita kutsutaan tulipalloiksi. Lyridit ovat Suomessa kevätkauden viimeinen merkittävä tähdenlentoparvi öiden valoisuudesta johtuen. Etelä-Suomen taivaalla niitä voi vielä havaita muutamia tunteja pimeän aikaan.

 

Lyridien radiantti eli paikka josta ne näyttävät taivaalle singahtelevan sijaitsee Herkuleen tähdistön puolella noin kymmenen astetta Lyran tähdistön Vegasta lounaaseen. Säitelypiste nousee yön aikana korkeammalle idässä, joten niitä voi periaatteessa nähdä ympäri taivaankantta. Parhaita katselupaikkoja ovat esteettömät ja valosaasteettomat alueet, kuten esimerkiksi maaseudun pellot ja järven rannat. Taivaan on hyvä olla kunnolla pimentynyt ja mieluiten tähtikirkas. Aurinkotuoli ja retkipatja ovat hyviä apuvälineitä tähdenlentojen katseluun.

 

Lyridien meteoriparvea on havaittu jo hyvin kauan. Ensimmäiset havaintomerkinnät ovat yli 2000 tuhannen vuoden takaa Kiinasta.

Avainsanat: Lyridit, tähdelentoparvi

Planeetta Mars vaeltaa taivaalla

Keskiviikko 26.3.2014 klo 9:26

Planeetta Mars vaeltaa Neitsyen tähdistössä. Sen löytää tällä hetkellä läheltä Neitsyen Spica tähteä. Myös kääpiöplaneetta Ceres ja asteroidi Vesta löytyvät Neitsyen tähdistön yläosasta.

Kuva: Aki Taavitsainen

mars.jpg

Avainsanat: Mars, Ceres, Vesta, Spica

EARTH HOUR 2014

Sunnuntai 23.3.2014

 
WWF:n kansainvälinen EARTH HOUR 2014 sammuttaa taas valot ympäri maailmaa. Mikkelissä tapahtuma järjestetään Mikkelin torilla la 29.3.2014 klo 20.30-21.30. Mukana valoja sammuttamassa on Mikkelin kaupunki, Etelä-Savon Energia, Mikke ry, Mikkelin Ursa ry, Mikkelin latu, Mictech Oy sekä Kuluttajien energianeuvonta. Tapahtumassa on mm. livemusiikkia, liikuntaohjelmaa sekä sään salliessa tähtinäytös.
Tervetuloa!
 
 
earth_hour.jpg

Avainsanat: Earth Hour

Supernova 2014J hehkuu sikarigalaksissa, M82

Sunnuntai 9.3.2014 - Aki Taavitsainen

Tammikuussa Ison karhun tähdistössä noin 12 miljoonan valovuoden päässä sijaitsevassa M82 galaksissa räjähti supernova. Supernovaa on pystynyt viime aikoina havaitsemaan harrastajien kaukoputkilla, koska sen kirkkaus on ollut noin 10-11 magnitudin luokkaa. Suomessa kelit ovat olleet melko pilvisiä ja hyvät havaintokelit ovat olleet harvassa. Lauantai-iltana 8.3. taivas kuitenkin selkeni  ja pääsin suuntaamaan kaukoputkeni kyseiseen galaksiin.

 Supernova (SN 2014J) sikarigalaksissa, M82. Kuva: Aki Taavitsainen

supernova-m82-sn2014j-aki-t2.jpg

Avainsanat: Supernova, M82,

Komeetta C/2013 Lovejoy löytyy taivaalta kiikareilla

Maanantai 2.12.2013 klo 20:08

Komeetta C/2013 Lovejoy näkyy hyvin kiikareilla ilta- ja aamutaivaalla. Se matkaa nyt lähellä Herkuleen tähdistöä. Komeetan pään saattaa erottaa hyvissä olosuhteissa jopa paljain silmin.

 
Kuva: 4.12.2013 Komeetta C/2013 Lovejoy, Aki Taavitsainen
 
c-2013-lovejoy4.12-verkkosi.jpg
 

Komeetta ISON ei loista taivaalla

Maanantai 2.12.2013

Komeetta ISONin Auringon ohitus ei onnistunut odotusten mukaan. ISON on himmentynyt huomattavasti eikä sitä ole löytynyt taivaanrannasta edes kiikareilla hämäränaikaan. 

Avainsanat: ISON

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »