Yhteystiedot

Mikkelin Ursa ry

sähköposti:
mikkelin.ursa(at)ursa.fi

Tähtitornille ajo-ohje
löytyy sivun vasemmalla olevasta palkista

Puheenjohtaja
Aki Taavitsainen

Varapuheenjohtaja
Jani Lauanne

Sihteeri
Jenni Andersin
jenni.andersin
(at)gmail.com

Rahastonhoitaja,
jäsen- ja laskutusasiat
Mika Suojärvi


************************
Päivitetty 12.9.2017

************************

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:353107 kpl

Kuva-albumi

Uutiset, tiedotteet

MAANANTAI-ILLAN ISO TULIPALLO SAATIIN KUVATTUA MIKKELISSÄ

Tiistai 12.9.2017

Maanantai-iltana 12.9. klo 20.12 kaakon suunnalla lensi iso tulipallo. Tulipallosta on tullut useita kymmeniä havaintoilmoituksia Ursan Taivaanvahti-järjestelmään ja myös Mikkelin Ursalle. Aiheesta lisää Tähdet ja Avaruus- lehden verkkouutisessa

Kuva: Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne, Mikkelin Ursa ry

M20170911-171400.jpg

Avainsanat: tulipallo, mikkelin ursa,

MIKKELILÄISET TÄHTIHARRASTAJAT SAIVAT VIDEOITUA KEIJUSALAMAT

Maanantai 21.8.2017

Mikkeliläiset tähtiharrastajat Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne onnistuivat kuvaamaan videolle keijusalamat (sprite). Keijusalamat kuvattiin Mikkelin Ursan tähtitornista maanantain vastaisena yönä noin klo 01.20. Ukkosrintama oli tuolloin noin reilun 300 kilometrin päässä Mikkelistä kaakkoon.

222041_sprite-stack_colour.jpg

Mikkelin Ursan puheenjohtajan Aki Taavitsaisen mukaan öiden pimentyessä elokuussa yläsalamoiden havaitseminen ja kuvaaminen mahdollistuu, jos ukkosia esiintyy sopivalla etäisyydellä ja havaintopaikalla on selkeää.

-Olemme aiempina vuosina onnistuneet niitä valokuvaamaan, mutta nyt saimme tämän äärimmäisen nopean ilmiön myös videolle. Tämä on tietääkseni ensimmäinen kerta Suomessa, kun keijusalamat on saatu videoitua, sanoo Taavitsainen.

Kuvassa keijusalama Mikkelin Ursan tähtitornista 21.8.2017 klo 01.21, Mikkelin Ursa.

linkkivideoon: https://www.youtube.com/watch?v=eTOJ9Q_w-W4

-Yläsalamat ovat melko tuoreita tapauksia maailmalla, sillä ensimmäiset viralliset havainnot niistä saatiin vasta vuonna 1989.  Tämän jälkeen niitä on jahdattu ympäri maailmaa. Koska yläsalamat ovat valoisuudeltaan heikkoja, on niiden havaitseminen korkeilla leveysasteilla haastavaa, jatkaa Taavitsainen.

 Keijusalama on yläsalamoista tunnetuin. Se on pilvestä ylöspäin nouseva himmeä ja nopea valoilmiö, joka kohoaa ukkospilven yläpuolella noin 90 kilometrin korkeudelle ilmakehään. Kirkkain osa on tyypillisesti noin 65–75 kilometrin korkeudessa. Keijusalamat ovat pääasiallisesti yleensä punaisia tai oransseja. Ne esiintyvät tavallisesti pieninä ryppäinä, johon kuuluu usein kaksi tai useampia samanaikaisia keijuja.

 Yläsalamoiden päätyyppeihin luetaan: kajosalama (elve), keijusalama (sprite) ja viuhkasalama (blue jet). Yläsalamat esiintyvät reilusti ukkospilven huipun yläpuolella noin 10 -100 kilometrin korkeudella. Yläsalamoiden haastavuudesta mainittakoon, että valoilmiön kesto on yleensä vain nopea silmänräpäys eli ilmiö kestää vain noin 3–10 millisekuntia. Viuhkasalama on näistä kaikkein vaikein ja haastavin kuvauskohde ja väriltään sininen. Suomessa viuhkasalama kuvattiin ensimmäisen kerran Mikkelin Ursan tähtitornilta elokuussa vuonna 2010.

 Yläsalamat ovat seurausta voimakkaan, usein positiivisen maasalaman iskusta. Maasalama voi aiheuttaa erittäin nopean, voimakkaan ja laaja-alaisen muutoksen ukkospilven sähkökentässä. Tämä äkillinen ja voimakas sähkökentän muutos kiihdyttää alkeisvarauksia, jotka törmäävät yläilmakehän happi- ja typpi molekyyleihin ja saa aikaan sinisiä ja punaisia valoilmiöitä, yläsalamoita.

Avainsanat: keijusalama, yläsalama, mikkelin ursa

KUTSU MIKKELIN URSA RY:N VUOSIKOKOUSEEN

Torstai 2.2.2017

Kutsu vuosikokoukseen
 
Mikkelin Ursa Ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään  la 18.2.2017 klo 16.00 Estery-talolla.  Osoite: Otto Mannisen katu 4, 50100 Mikkeli
 
Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat jäsenet!
 
Esityslista:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa / ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen ja kannatusjäsenmaksun suuruudet

8. valitaan hallituksen puheenjohtaja

9. päätetään hallituksen varsinaisten ja varajäsenten lukumäärä (2-8 varsinaista + 0-4 varajäsentä)   

10. valitaan hallituksen jäsenet 11. valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja

12. muut asiat

13. kokouksen päättäminen

Avainsanat: vuosikokous, mikkelin ursa ry

MERKURIUS LIPUI AURINGON KIEKON EDESTÄ

Tiistai 10.5.2016 klo 21:22

Merkuriuksen ylikulku Auringon kiekon edestä alkoi 9.5. maanantai-iltapäivänä klo 14.12 ja päättyi Auringon laskiessa. Tapahtumaa seurasi useamman tunnin Mikkelin Ursan puheenjohtaja Aki Taavitsainen Celestron linssikaukoputkellaan Astro Solar -kalvo kinnitettynä kaukoputkeen.

Merkuriuksen ylikulkua Auringon kiekon edestä, kuva: Aki Taavitsainen

Merkuriuksen-ylikulku-15.2.jpg

Avainsanat: merkurius, ylikulku, mikkelin ursa, aki taavitsainen

ORIONIN TÄHDISTÖ KOMISTAA AAMUTAIVASTA

Maanantai 21.12.2015

Aamun pimeinä tunteina etelätaivasta koristaa upea Orionin tähdistö. Orion muistuttaa tiimalasin muotoa, mutta tarkemmin tähdistöä tutkien se onkin ihmishahmon muotoinen. Muinaisten kreikkalaiset nimesivät sen juuri tuon muodon mukaan metsästäjäksi. Muinaiset egyptiläiset tunsivat taas sen mahtavana jumalana, Osiriksena. Orion metsästää tähtitaivaalla härkää (Härän tähdistö) ison ja pienen koiransa kanssa. 


Orionin vasemmassa ylänurkassa on tähti nimeltä Betelgeuze ja oikeassa alanurkassa Rigel. Betelgeuze on valtava sykkivä punainen ylijättiläistähti, jonka koko vaihtelee. Sen on myös ennustettu räjähtävän supernovana lähitulevaisuudessa. Rigel on nuori, kuuma ja sininen tähti.


Orionin tähdistön keskellä on kuuluisa Orionin vyö. Sen muodostavat kolme tähteä; Mintaka, Alnilam ja Alnitak, joita kutsutaan myös kolmeksi kuninkaaksi. Vyön alapuolella sijaitsee Orionin miekka, kolme pystyjonossa olevaa himmeämpää tähteä. Näiden keskimmäisessä tähdessä on jo paljain silmin havaittavissa oleva sumumainen kohde. Siinä sijaitsee kuuluisa Orionin suuri kaasusumu Messierin kohde M42, jota voi ihailla tavallisella kiikarilla tai kaukoputkella. Orionin tähdistöstä löytyy myös lisää mielenkiintoisia syväntaivaan kohteita, kuten mm. Barnardin kaari, Hevosenpääsumun alue, heijastussumu M78 sekä M43. Tähtiharrastajille Orion on tuttu juuri näistä upeista syväntaivaan kohteista, joita harrastaja myös usein valokuvaavat.
 

Orionin oikealla puolella on seitsemän himmeän tähden muodostama kaari, mikä tunnetaan Orionin jousena tai kilpenä. Suomessa Orionin tähdistöön on muinoin sijoitettu kansan suussa Väinämöisen viikate, Väinämöisen vyö sekä Kalevan miekka. Väinämöisen viikate on Orionin vyöstä ja miekasta koostuva kuvio, jonka muoto muistuttaa väärävarsiviikatetta. 

 
Orionin eli metsästäjän vieressä ja alapuolella juoksee sen koirat. Pieni koira on Orionin vasemmalla puolella oleva vaatimaton tähdistö. Sen kirkkain tähti on kellertävä Procyon. Se sijaitsee meistä noin 11,3 valovuoden etäisyydellä. Orionista viistosti vasemmalle alaspäin löytyy Ison koiran tähdistö ja sen kirkkain tähti Sirius. Ison koiran tähdistö on hyvin matalalla, niin etteivät takatassut aivan näy. Tästä syystä aina matalalla oleva Sirius tuikkii upeasti eri väreissä ilmakehän levottomuuden vuoksi. Sirius on maasta katsottuna tähtitaivaan kirkkain tähti ja se sijaitsee 8,7 valovuoden päässä. Sirius tunnetaan myös nimellä Koirantähti ja kansanperinteessä Kalevan tähtenä.

   

Avainsanat: orion, mikkelin ursa

TAIVAAN ILOTULITUSTA ELOKUUN PIMENEVIIN ÖIHIN

Keskiviikko 5.8.2015

Yksi vuoden eniten seuratuista ja runsaimmista tähdenlentoparvista on Perseidit. Ne ovat peräisin komeetta Swift-Tuttlen hiekka-ja pölyvanasta. Meteorit eli tähdenlennot näyttävät tulevan Perseuksen tähdistön suunnasta ja tästä myös niiden nimikin tulee. Tämä säteilypiste on melko korkealla yön aikana, joten niitä voi näkyä korkealla taivaalla missä päin tahansa.
Perseidien tähdenlentoja näkyy jo nyt illan pimeinä tunteina, mutta eniten niitä odotetaan näkyvän 12.-13.elokuuta, torstain vastaisena yönä. Parven maksimi painottuu aamuyöntunneille. Parhaimmillaan tunnin aikana voi nähdä jopa noin 50-70 meteoria. Perseidit ovat melko nopeita, kirkkaita ja usein ne jättävät punertavan vanan taivaalle. Toisinaan tähdenlentoparvet voivat yllättää runsaudellaan ja joskus mukaan saattaa eksyä satunnaisia meteoreja tai upeita Venus planeettaakin kirkkaampia tähdenlentoja, joita sanotaan tulipalloiksi. Joskus upeat tulipallot saattavat olla jopa täysikuuta kirkkaampia ja lentää näyttävästi useamman sekunnin.  
Meteori eli tähdenlento on valoilmiö, joka syntyy, kun avaruuden kivi "palaa" ilmakehässä. Tavallisesti tämä valoilmiö kestää muutamia sekunnin kymmenyksiä tai muutaman sekunnin. Silmin näkyvä meteori syntyy yli 0,1 millin läpimittaisen kappaleen tuhoutuessa ilmakehässä.
Tähdenlentoja katsellessa kannattaa hakeutua mahdollisimman pimeään paikkaan eli pois kaupungin valosaasteesta. Havaintopaikasta tulisi olla hyvä näkyvyys koko taivaalle ja taivaan on hyvä olla pilvetön. Taivaalle kannattaa katsella pidempään ja asettumalla pitkälleen. Esimerkiksi telttapatjalta tai aurinkotuolista on mukava katsella tähdenlentoja.  ”-Aki Taavitsainen, Mikkelin Ursan puheenjohtaja.

Avainsanat: perseidit, meteoriparvi, mikkelin ursa

MIKKELIN URSAN TÄHTITORNILLE SAATIIN HUIPPULUOKAN JALUSTA

Sunnuntai 19.7.2015

Mikkelin Ursa ry on saanut Kiiskinmäellä sijaitsevaan tähtitorniin tähtikaukoputken Paramount MX- jalustan. Kaukoputken jalustan apuraha saatiin Etelä-Savon kulttuurirahastolta viime toukokuussa. Jalustan asennus suoritettiin heinäkuun alussa talkoo voimin tähtitornin betonipilarille. Tukevassa tietokoneohjatussa jalustassa on kiinni 12” Meade- tähtikaukoputki. Tämä uusi jalusta kantaa tarvittaessa jopa noin 40 kg taakan, kun yleensä tähtiharrastuksessa käytetyt jalustat kantavat noin 10-20 kg painoiset kaukoputket. Jalustan oman kätevän kauko-ohjaimen lisäksi sen suuntaaminen onnistuu hyvin The SkyX professional- tietokoneohjelmalla, joten kyseessä on aivan huippuluokan jalusta tähtiharrastajille. Nyt odotamme innolla pimeneviä iltoja, jolloin pääsemme tekemään viimeiset hienosäädöt ja aloittamaan syksyllä tähtinäytökset. Tähtinäytöksistä ilmoitamme verkkosivuillamme ja facebookissa.

Avainsanat: jalusta, mikkelin ursa, paramount mx,

MIKKELIN URSA RY SAI APURAHAA ETELÄ-SAVON KULTTUURIRAHASTOLTA

Keskiviikko 13.5.2015

Mikkelin Ursa ry kiittää lämpimästi apurahasta Suomen kulttuurirahaston Etelä-Savon rahastoa. Mikkelin Ursa sai 6.5.2015 apurahaa 5.500 euroa kaukoputken jalustan hankintaan. Tulevana kesänä asennamme tähtitornille rikkinäisen jalustan tilalle uuden jalustan. Tämä uusi jalusta mahdollistaa tähtitornillamme tähtivalokuvauksen ja tähtinäytösten jatkamisen tulevana syksynä.

20150513_104413.jpg

Avainsanat: apuraha, mikkelin ursa

OSITTAINEN AURINGONPIMENNYS NÄKYI PERJANTAINA

Perjantai 20.3.2015 klo 13:58

Osittaista auringonpimennystä pystyi seuraamaan Mikkelissä loistavissa olosuhteissa. Aamupäivällä olleet pilvet väistyivät juuri sopivasti. Syvimmän pimennyksen koettaessa klo 12.11 Aurinko oli peitossa 82%. Osittainen auringonpimennys alkoi Mikkelissä klo 11.04 ja päättyi klo 13.18.

Kuva: Aki Taavitsainen

auringonosittainen_pimennys_20.3.15.jpg

Avainsanat: auringonpimennys, mikkelin ursa

VALTAKUNNALISET TÄHTIPÄIVÄT MIKKELISSÄ 21.-22.3.2015

Perjantai 16.1.2015

mikkelin_ursa_tahtipaivat_2015_uusi.jpg

sivut ovat auenneet.
Lämpimästi tervetuloa!

Avainsanat: tähtipäivät, mikkelin ursa

SYKSYN TÄHTINÄYTÖKSET ALKAVAT

Tiistai 7.10.2014 klo 16:55

Jo perinteeksi muodostuneet tähtinäytökset alkavat jälleen yleisölle Kiiskinmäen tähtitornilla. Syksyn tähtinäytökset pidetään 26.lokakuuta alkaen sunnuntai-iltaisin klo 19.00-20.00. Joulukuussa ei pidetä näytöksiä. Näytösmaksu 2€/hlö, Näytökset pidetään vain selkeällä säällä, pakkasraja -18 astetta! Mikkelin Ursan jäsenet ilmaiseksi. Jäsen-ja havaintoilta pidetään yleisötähtinäytösten jälkeen sunnuntaisin klo 20 alkaen tähtitornilla.

Tervetuloa!

Kuva: Mikkelin ursalaiset tähtitaivasta tutkimassa.

tahtitaivasta-ihastelemassa_aki_taavitsainen.jpg

 

 

Avainsanat: tähtinäytökset, mikkelin ursa

KIIKARIKOMEETTA C/2014 E2 (Jacques)

Perjantai 22.8.2014

Komeetta C/2014 E2 (Jacques) löytyy pimeän tultua kiikareilla Kassiopeian tähdistöstä. Elokuun loppua kohti mentäessä komeetta Jacques matkaa Kefeuksen tähdistöön ja syyskuun alusta sen voi löytää Joutsenen tähdistön Denebin läheltä. Lue Aiheesta lisää: Tähdet ja Avaruus ja Zeniitti 

 Komeetta C/2014 E2 (Jacques) erottuu kiikareilla vihreänä utupallona. Kuva: Aki Taavitsainen

komeetta-jacques-2014-60sx24_crop2.jpg

 

Avainsanat: C/2014 E2 (Jacques), komeetta, mikkelin ursa, aki taavitsainen

MIKKELIN URSA SAI KUVATTUA METEORIITIN PUDOTTAJAN

Keskiviikko 2.7.2014

Ursan tulipallotyöryhmään kuuluvat Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne saivat kuvattua meteoriitin pudottaneen tulipallon... Lue aiheesta lisää Tähdet ja avaruus-lehden uutisesta.

Avainsanat: meteoriitti, mikkelin ursa, tulipallotyöryhmä

TÄHTIPÄIVÄT SAAPUVAT JÄLLEEN MIKKELIIN

Keskiviikko 25.6.2014

Mikkelin Ursa ry on saanut järjestettäväkseen 20.-22.3.2015 pidettävät 41. valtakunnalliset tähtipäivät. Yhteistyökumppanina on valtakunnallinen Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. Tähtipäivien tarkoituksena on tarjota yleisölle tietoa maailmankaikkeudesta ja edistää tähtitieteen harrastusta.

Tapahtuma tuo Mikkeliin tähtitieteestä ja tähtiharrastuksesta kiinnostuneet ihmiset ympäri Suomea. Mikkelissä pidettiin ensimmäisen kerran tähtipäivät vuonna 2010. Pääluennoitsijana oli tuolloin tähtitieteen professori Esko Valtaoja.

- Vuoden 2015 tähtipäiville on suunnitteilla useita mielenkiintoisia tähtitaivasta ja luonnonilmiöitä käsitteleviä luentoja, planetaarionäytöksiä, näyttelyitä ja lapsille oma avaruusaiheinen puuhapaja eli varsin monipuolinen kattaus, sanoo Mikkelin Ursan puheenjohtaja Aki Taavitsainen.

- Toivomme myös mikkeliläisten yritysten, matkailun ja muiden toimijoiden hyödyntävän tapahtumaa esimerkiksi ideoimalla ravintoloihin avaruusaiheisia ruoka-annoksia, kirjastoihin aiheeseen sopivia kirjaesittelyjä ja kouluihin teemapäiviä, ehdottaa Taavitsainen.

Tähtipäivät ovat kaikille avoin tapahtuma.

 

Avainsanat: tähtipäivät, mikkelin ursa

Yläsalamat välkkyivät avaruuden rajalla

Perjantai 23.5.2014 - Aki Taavitsainen

Yläsalamat saatiin kuvattua Mikkelin Ursan tähtitornista 20.5.2014 kello 02.06. Voimakas ukkosrintama oli tuolloin noin 300 kilometrin päässä Etelä-Suomessa ja Suomenlahdella.

Yläsalamoiden päätyyppeihin luetaan: kajosalama (elve), keijusalama (sprite) ja viuhkasalama (blue jet). Yläsalamat esiintyvät reilusti ukkospilven huipun yläpuolella noin 10 -100 kilometrin korkeudella. Yläsalamoiden haastavuudesta mainittakoon, että valoilmiön kesto on yleensä vain nopea silmänräpäys eli ilmiö kestää vain noin 3–10 millisekuntia.Viuhkasalama  on näistä kaikkein vaikein ja haastavin kuvauskohde ja väriltään sininen. Suomessa viuhkasalama kuvattiin ensimmäisen kerran Mikkelissä elokuussa vuonna 2010.

Mikkelissä kuvatut yläsalamat olivat tyypiltään pylväskeijusalamoita (engl.column sprites). pylvskeijusalamat_kuva_mikkelin_ursa.jpg

Yläsalamat ovat seurausta voimakkaan, usein positiivisen maasalaman iskusta. Maasalama voi aiheuttaa erittäin nopean, voimakkaan ja laaja-alaisen muutoksen ukkospilven sähkökentässä. Tämä äkillinen ja voimakas sähkökentän muutos kiihdyttää alkeisvarauksia, jotka törmäävät yläilmakehän happi- ja typpi molekyyleihin ja saa aikaan sinisiä ja punaisia valoilmiöitä, yläsalamoita.

Yläsalamat ovat melko tuoreita tapauksia maailmalla, sillä ensimmäiset viralliset havainnot niistä saatiin vasta vuonna 1989.  Tämän jälkeen niitä on jahdattu ympäri maailmaa. Koska yläsalamat ovat valoisuudeltaan heikkoja, on niiden havaitseminen korkeilla leveysasteilla haastavaa.

Suomessa kesällä ovat ukkoset yleensä parhaimmillaan, mutta valoisa vuodenaika on suuri haaste ja estää niiden havaitsemisen. Nyt alkukesästä yläsalamoiden havaitseminen voi olla vielä mahdollista, jos ukkosia esiintyy sopivalla etäisyydellä, havaintopaikalla on selkeää ja tarpeeksi pimeä taivas. Loppukesällä on paremmat mahdollisuudet, kun pimeä aika lisääntyyy.

Avainsanat: keijusalama, mikkelin ursa

Tähtinäytökset ja jäsenillat alkavat lokakuussa

Maanantai 16.9.2013 klo 17:14

Mikkelin Ursan jo perinteeksi muodostuneet tähtinäytökset alkavat taas. Tähtinäytöksiä pidetään Kiiskinmäen tähtitornilla syksyn ja talven aikana. Näytökset alkavat lokakuun alusta ja ne pidetään tähtikirkkaina sunnuntai-iltoina klo 20-21. Tähtinäytösten vetäjinä toimivat Mikkelin Ursan pj. Aki Taavitsainen ja vpj. Jani Lauanne sekä vapaaehtoiset Mikkelin Ursan jäsenet. Tähtinäytöksissä näytetään mahdollisuuksien mukaan Kuuta, planeettoja, tähtijoukkoja, galakseja, kaasusumuja sekä ajankohtaisia tähtitaivaan ilmiöitä.

Yleisönäytöksistä peritään pientä pääsymaksua yhdistyksen toiminnan tukemiseksi. Pääsymaksu on 2 euroa/hlö. Mikkelin Ursan jäsenet pääsevät näytöksiin ilmaiseksi. Näytökset isommille ryhmille tulee varata erikseen (aki.taavitsainen"ät"hotmail.com). Erillisen ryhmänäytöksen vähimmäishinta on 50 euroa.

Jäsenillat pidämme Mikkelin Ursan jäsenille joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntai-iltana välittömästi tähtinäytöksen jälkeen.

Tapahtumakalenteria seuraamalla (sivun alaosassa) näkee näytösajat ja myös mahdolliset peruutukset. 

Tähtinäytösten peruuntumisista ilmoitamme verkkosivuillamme noin tuntia ennen näytöstä, mikäli keli on pilvinen.

Lämpimästi Tervetuloa!

Kuva: Aki Taavitsainen

thtitaivasta-ihastelemassa.jpg

 

 

 

Avainsanat: mikkelin ursa, tähtinäytökset

Tulipalloja taivaalla

Perjantai 13.9.2013 - Aki Taavitsainen

Tiistaina 10. syyskuuta kello 01-02 taivas täyttyi toinen toistaan upeammista tähdenlennoista ja tulipalloista. Taivas oli laajalti selkeä koko yön ja tämä mahdollisti tulipallojenkuvaamisen myös Mikkelin Ursassa. tulipalloja-taivaalta-mikke.jpg

Kyseessä oli syyskuun epsilon – perseidit meteoriparven kohonnut aktiivisuus eli ns. outburst. Yleensä syyskuun epsilon perseidi meteoriparven tähdenlentoja näkee vain muutamia (5 kpl) tunnissa , mutta nyt aktiivisuus kohosi normaalista moninkertaisesti.

Meteori eli tähdenlento on valoilmiö, joka syntyy, kun pieni avaruuden kivi eli meteoroidi palaa ilmakehässä. Tavallisesti tämä valoilmiö kestää vain muutamia sekunnin kymmenyksiä tai muutamia sekunteja. Silmin näkyvä meteori syntyy jo pienestä hiekanjyväsestä sen palaessa ilmakehässä.

Meteorit syttyvät n. 100 km korkeudessa ja sammuvat 25 km alempana. Niiden lentorata voi olla jopa reippaasti yli 100 kilometriä.

Meteoriparvella tarkoitetaan Maan ilmakehään tulevia meteoreja, jotka tulevat tietystä taivaan suunnasta tiettyinä päivinä vuodesta. Meteoriparvet ovat yleensä törmäyksissä hajonneiden isompien kappaleiden tai ohi kulkeneen komeetan jäännöksiä. Usein nämä jäännökset kulkevat samaa rataa kuin komeetta on kulkenut. Maapallon kohdatessa tämän radan sille jääneet hiukkaset törmäävät Maan ilmakehään. Siihen osuminen saa hiukkaset palamaan, jonka seurauksena ne näkyvät maassa tähdenlentoina.

Toisinaan tähdenlentoparvet voivat yllättää runsaudellaan ja joskus mukaan saattaa mahtua upeita Venus planeettaakin kirkkaampia tähdenlentoja, joita sanotaan tulipalloiksi. Joskus upeat tulipallot saattavat olla jopa täysikuuta kirkkaampia ja lentää näyttävästi taivaankannella useamman sekunnin jättäen savuvanan taivaalle.

 Kuva: Kirkkaita tulipalloja taivaalla, Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne/ Mikkelin Ursa.

 

Avainsanat: tulipallo, mikkelin ursa

Linnunrata hohkaa syystaivaalla

Keskiviikko 4.9.2013 - Aki Taavitsainen

Mikä onkaan niin vaikuttava hetki kuin istahtaa vaikkapa laiturin nokkaan ja luoda katse tähtitaivaalle.

Pimeänä ja selkeänä syysyönä kauempana kaupungin valosaasteesta taivaalta voi erottaa upean maitomaisen tähtivyön, joka halkaisee näyttävästi taivaankannen. Tämä on oma kotigalaksimme, Linnunrata.

Linnunratagalaksiin kuuluu satoja miljardeja tähtiä, joista yhtenä tuikkii oma Aurinkomme. Linnunradan tähdet muodostavat litteän, kiekkomaisen, keskustan ympäri pyörivän järjestelmän, jolloin kiekon keskitason suunnassa voi nähdä valtavan määrän tähtiä, joiden valo sulautuu yhtenäiseksi himmeäksi hohteeksi.

Tiheimmillään Linnunradan tähtipilvet ovat Jousimiehen tähdistön suunnalla, missä sijaitsee myös galaksin keskus. Kiikarilla katsottuna näkymä Linnunradasta muuttuu merkittävästi, sillä se paljastaa utumaisen hehkun lukemattomia himmeämpiä tähtiä.

Linnunrata halkaisee taivaan koillisesta lounaaseen. Kotkan, Joutsenen, Kefeuksen, Kassiopeian, Perseuksen, Ajomiehen, Kaksosten ja Yksisarvisen tähdistöjen kautta. Joutsenen tähdistön alueella on havaittavissa Linnunradan vyön kahtia jakava tummempi alue, jota sanotaan Suureksi repeämäksi. Se on valtava tähtienvälinen pölypilvien joukko, joka estää sen takana olevien tähtien valon näkymisen.

linnunrata-aki-taavitsainen.jpg

              Kuva: Aki Taavitsainen

 

Avainsanat: Linnunrata, Mikkelin Ursa, Tähtitaivas

Revontulet loimusivat taivaalla

Keskiviikko 28.8.2013 - Aki Taavitsainen

Revontulikausi on taas lähtenyt käyntiin. Revontulet valaisivat pohjoisen horisontin keskiviikon vastaisena yönä näkyen eteläistä Suomea myöten. Revontulet syntyvät Auringosta tulevien hiukkasten törmätessä Maan magneettikenttään. Pohjoisessa horisontissa näkyi yön pimeinä tunteina revontulivyö, joka aika ajoin aktivoitui tehden taivaalle punaisia säteitä. Tulevien öiden revontuliennusteita kannattaa seurailla Ilmatieteen laitoksen avaruussääpalvelusta, Auroras Now!

 

 revontulia_aktiivinen-vaihe-alkuyst_aki_taavitsainen.jpg

 

Kuva: ŠAki Taavitsainen

Avainsanat: revontulet, mikkelin ursa

Paljain silmin näkyvä nova hehkuu delfiinin tähtikuviossa

Lauantai 17.8.2013 - Aki Taavitsainen

Yötaivaalla voi delfiinin tähtikuviossa näkyä paljain silmin nova eli räjähdyksen kirkastama tähti. Novan havaitseminen on hieman haastavaa, joten kannattaa siirtyä kaupugin valosaasteesta sivummalle ja käyttää apuna kiikaria. Yöllä (16.-17.8.) se oli noin +4.5 magnitudin luokkaa. Nova Del 2013 on aavistuksen himmentynyt, mutta pysytellyt vielä toistaiseksi noin +5 magnitudin kohteena. Novan löysi japanilainen Koichi Itagaki ja se on viralliselta nimeltään Nova Delphini 2013.

 Katso aiheesta Tähdet ja Avaruus lehden verkkouutinen

novaa-metsstmss-puulall2.jpg

nova-del-2013-19.8.2013-aki.jpg

Kuvat: ŠAki Taavitsainen (alempi kuva on tuorein havainto, 19.8.klo 00.20, Nova Del 2013 )

 

Avainsanat: nova, nova del 2013, mikkelin ursa

Vanhemmat kirjoitukset »