Yhteystiedot

Mikkelin Ursa ry

sähköposti:
mikkelin.ursa(at)ursa.fi

Tähtitornille ajo-ohje
löytyy sivun vasemmalla olevasta palkista

Puheenjohtaja
Aki Taavitsainen

Varapuheenjohtaja
Jani Lauanne

Sihteeri
Jenni Andersin
jenni.andersin
(at)gmail.com

Rahastonhoitaja,
jäsen- ja laskutusasiat
Mika Suojärvi


************************
Päivitetty 12.9.2017

************************

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:353108 kpl

Kuva-albumi

Uutiset, tiedotteet

MIKKELILÄISET TÄHTIHARRASTAJAT SAIVAT VIDEOITUA KEIJUSALAMAT

Maanantai 21.8.2017

Mikkeliläiset tähtiharrastajat Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne onnistuivat kuvaamaan videolle keijusalamat (sprite). Keijusalamat kuvattiin Mikkelin Ursan tähtitornista maanantain vastaisena yönä noin klo 01.20. Ukkosrintama oli tuolloin noin reilun 300 kilometrin päässä Mikkelistä kaakkoon.

222041_sprite-stack_colour.jpg

Mikkelin Ursan puheenjohtajan Aki Taavitsaisen mukaan öiden pimentyessä elokuussa yläsalamoiden havaitseminen ja kuvaaminen mahdollistuu, jos ukkosia esiintyy sopivalla etäisyydellä ja havaintopaikalla on selkeää.

-Olemme aiempina vuosina onnistuneet niitä valokuvaamaan, mutta nyt saimme tämän äärimmäisen nopean ilmiön myös videolle. Tämä on tietääkseni ensimmäinen kerta Suomessa, kun keijusalamat on saatu videoitua, sanoo Taavitsainen.

Kuvassa keijusalama Mikkelin Ursan tähtitornista 21.8.2017 klo 01.21, Mikkelin Ursa.

linkkivideoon: https://www.youtube.com/watch?v=eTOJ9Q_w-W4

-Yläsalamat ovat melko tuoreita tapauksia maailmalla, sillä ensimmäiset viralliset havainnot niistä saatiin vasta vuonna 1989.  Tämän jälkeen niitä on jahdattu ympäri maailmaa. Koska yläsalamat ovat valoisuudeltaan heikkoja, on niiden havaitseminen korkeilla leveysasteilla haastavaa, jatkaa Taavitsainen.

 Keijusalama on yläsalamoista tunnetuin. Se on pilvestä ylöspäin nouseva himmeä ja nopea valoilmiö, joka kohoaa ukkospilven yläpuolella noin 90 kilometrin korkeudelle ilmakehään. Kirkkain osa on tyypillisesti noin 65–75 kilometrin korkeudessa. Keijusalamat ovat pääasiallisesti yleensä punaisia tai oransseja. Ne esiintyvät tavallisesti pieninä ryppäinä, johon kuuluu usein kaksi tai useampia samanaikaisia keijuja.

 Yläsalamoiden päätyyppeihin luetaan: kajosalama (elve), keijusalama (sprite) ja viuhkasalama (blue jet). Yläsalamat esiintyvät reilusti ukkospilven huipun yläpuolella noin 10 -100 kilometrin korkeudella. Yläsalamoiden haastavuudesta mainittakoon, että valoilmiön kesto on yleensä vain nopea silmänräpäys eli ilmiö kestää vain noin 3–10 millisekuntia. Viuhkasalama on näistä kaikkein vaikein ja haastavin kuvauskohde ja väriltään sininen. Suomessa viuhkasalama kuvattiin ensimmäisen kerran Mikkelin Ursan tähtitornilta elokuussa vuonna 2010.

 Yläsalamat ovat seurausta voimakkaan, usein positiivisen maasalaman iskusta. Maasalama voi aiheuttaa erittäin nopean, voimakkaan ja laaja-alaisen muutoksen ukkospilven sähkökentässä. Tämä äkillinen ja voimakas sähkökentän muutos kiihdyttää alkeisvarauksia, jotka törmäävät yläilmakehän happi- ja typpi molekyyleihin ja saa aikaan sinisiä ja punaisia valoilmiöitä, yläsalamoita.

Avainsanat: keijusalama, yläsalama, mikkelin ursa

Keijusalamat välähtivät avaruuden rajamailla

Keskiviikko 6.8.2014

Mikkelin Ursan tähtitornista onnistuttiin kuvaamaan harvinaiset keijusalamat 6. elokuuta kello 00.48. Keijusalamat välähtivät itämerellä ukkosrintaman yläpuolella noin 700 kilometrin päässä Kiiskinmäen tähtitornista.

Yläsalamat ovat seurausta voimakkaan, usein positiivisen maasalaman iskusta. Maasalama voi aiheuttaa erittäin nopean, voimakkaan ja laaja-alaisen muutoksen ukkospilven sähkökentässä. Tämä äkillinen ja voimakas sähkökentän muutos kiihdyttää alkeisvarauksia, jotka törmäävät yläilmakehän happi- ja typpi molekyyleihin ja saa aikaan sinisiä ja punaisia valoilmiöitä, yläsalamoita.

Yläsalamat esiintyvät reilusti ukkospilven huipun yläpuolella noin 10 -100 kilometrin korkeudella. Yläsalamoiden päätyyppeihin luetaan: kajosalama (elve), keijusalama (sprite) ja viuhkasalama (blue jet).

Yläsalamat ovat melko tuoreita tapauksia maailmalla, sillä ensimmäiset viralliset havainnot niistä saatiin vasta vuonna 1989.  Tämän jälkeen niitä on jahdattu ympäri maailmaa. Koska yläsalamat ovat valoisuudeltaan heikkoja, on niiden havaitseminen korkeilla leveysasteilla hyvin haastavaa.

 Kuva: Keijusalamat (sprite) © Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne

m20140805-214800_keijusalamat2.jpg

Avainsanat: keijusalama, yläsalama

Yläsalamat välkkyivät avaruuden rajalla

Perjantai 23.5.2014 - Aki Taavitsainen

Yläsalamat saatiin kuvattua Mikkelin Ursan tähtitornista 20.5.2014 kello 02.06. Voimakas ukkosrintama oli tuolloin noin 300 kilometrin päässä Etelä-Suomessa ja Suomenlahdella.

Yläsalamoiden päätyyppeihin luetaan: kajosalama (elve), keijusalama (sprite) ja viuhkasalama (blue jet). Yläsalamat esiintyvät reilusti ukkospilven huipun yläpuolella noin 10 -100 kilometrin korkeudella. Yläsalamoiden haastavuudesta mainittakoon, että valoilmiön kesto on yleensä vain nopea silmänräpäys eli ilmiö kestää vain noin 3–10 millisekuntia.Viuhkasalama  on näistä kaikkein vaikein ja haastavin kuvauskohde ja väriltään sininen. Suomessa viuhkasalama kuvattiin ensimmäisen kerran Mikkelissä elokuussa vuonna 2010.

Mikkelissä kuvatut yläsalamat olivat tyypiltään pylväskeijusalamoita (engl.column sprites). pylvskeijusalamat_kuva_mikkelin_ursa.jpg

Yläsalamat ovat seurausta voimakkaan, usein positiivisen maasalaman iskusta. Maasalama voi aiheuttaa erittäin nopean, voimakkaan ja laaja-alaisen muutoksen ukkospilven sähkökentässä. Tämä äkillinen ja voimakas sähkökentän muutos kiihdyttää alkeisvarauksia, jotka törmäävät yläilmakehän happi- ja typpi molekyyleihin ja saa aikaan sinisiä ja punaisia valoilmiöitä, yläsalamoita.

Yläsalamat ovat melko tuoreita tapauksia maailmalla, sillä ensimmäiset viralliset havainnot niistä saatiin vasta vuonna 1989.  Tämän jälkeen niitä on jahdattu ympäri maailmaa. Koska yläsalamat ovat valoisuudeltaan heikkoja, on niiden havaitseminen korkeilla leveysasteilla haastavaa.

Suomessa kesällä ovat ukkoset yleensä parhaimmillaan, mutta valoisa vuodenaika on suuri haaste ja estää niiden havaitsemisen. Nyt alkukesästä yläsalamoiden havaitseminen voi olla vielä mahdollista, jos ukkosia esiintyy sopivalla etäisyydellä, havaintopaikalla on selkeää ja tarpeeksi pimeä taivas. Loppukesällä on paremmat mahdollisuudet, kun pimeä aika lisääntyyy.

Avainsanat: keijusalama, mikkelin ursa

Keijut tanssivat avaruuden rajalla

Perjantai 9.8.2013 - Mikkelin Ursan tiedote

red_sprites_20130808-213442.jpgMikkeliläiset tähtiharrastajat Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne onnistuivat kuvaamaan mystiset keijusalamat (sprite). Keijusalamat saatiin kuvattua Mikkelin Ursan tähtitornista 9.8. kello 00.34. Voimakas ukkosrintama oli tuolloin noin 300 kilometrin päässä Etelä-Suomessa ja Suomenlahdella.

 "Keijusalama on yläsalamoista tunnetuin. Se on pilvestä ylöspäin nouseva himmeä ja nopea valoilmiö, joka kohoaa ukkospilven yläpuolella noin 90 kilometrin korkeudelle ilmakehään. Kirkkain osa on tyypillisesti noin 65–75 kilometrin korkeudessa. Keijusalamat ovat pääasiallisesti yleensä punaisia tai oransseja. Ne esiintyvät tavallisesti pieninä ryppäinä, johon kuuluu usein kaksi tai useampia samanaikaisia keijuja", kertoo Mikkelin Ursan puheenjohtaja Aki Taavitsainen.

Yläsalamoiden päätyyppeihin luetaan: kajosalama (elve), keijusalama (sprite) ja viuhkasalama (blue jet). Yläsalamat esiintyvät reilusti ukkospilven huipun yläpuolella noin 10 -100 kilometrin korkeudella. Yläsalamoiden haastavuudesta mainittakoon, että valoilmiön kesto on yleensä vain nopea silmänräpäys eli ilmiö kestää vain noin 3–10 millisekuntia.Viuhkasalama  on näistä kaikkein vaikein ja haastavin kuvauskohde ja väriltään sininen. Suomessa viuhkasalama kuvattiin ensimmäisen kerran Mikkelissä elokuussa vuonna 2010.

Yläsalamat ovat seurausta voimakkaan, usein positiivisen maasalaman iskusta. Maasalama voi aiheuttaa erittäin nopean, voimakkaan ja laaja-alaisen muutoksen ukkospilven sähkökentässä. Tämä äkillinen ja voimakas sähkökentän muutos kiihdyttää alkeisvarauksia, jotka törmäävät yläilmakehän happi- ja typpi molekyyleihin ja saa aikaan sinisiä ja punaisia valoilmiöitä, yläsalamoita.

Yläsalamat ovat melko tuoreita tapauksia maailmalla, sillä ensimmäiset viralliset havainnot niistä saatiin vasta vuonna 1989.  Tämän jälkeen niitä on jahdattu ympäri maailmaa. Koska yläsalamat ovat valoisuudeltaan heikkoja, on niiden havaitseminen korkeilla leveysasteilla haastavaa.

”Suomessa keskikesällä ovat ukkoset yleensä parhaimmillaan, mutta valoisa vuodenaika on suuri haaste ja estää niiden kuvaamisen. Nyt loppukesällä öiden pimentyessä yläsalamoiden havaitseminen voi olla mahdollista, jos ukkosia esiintyy sopivalla etäisyydellä ja havaintopaikalla on selkeää. Osasin nyt näitä vähän odottaakin, koska kaikki tuntui kelin puoleen osuvan kohdalleen,” sanoo Taavitsainen.

Kuva: Keijusalamat 9.8.klo 00.34 (kuvassa vasemmalla punaiset keijusalamat) Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne, Mikkelin Ursa ry

Avainsanat: keijusalama, yläsalamat, mikkelin ursa,