Yhteystiedot

Mikkelin Ursa ry

sähköposti:
mikkelin.ursa(at)ursa.fi

Tähtitornille ajo-ohje
löytyy sivun vasemmalla olevasta palkista

Puheenjohtaja
Aki Taavitsainen

Varapuheenjohtaja
Jani Lauanne

Sihteeri
Jenni Andersin
jenni.andersin
(at)gmail.com

Rahastonhoitaja,
jäsen- ja laskutusasiat
Mika Suojärvi


************************
Päivitetty 12.9.2017

************************

Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:353108 kpl

Kuva-albumi

Uutiset, tiedotteet

MAANANTAI-ILLAN ISO TULIPALLO SAATIIN KUVATTUA MIKKELISSÄ

Tiistai 12.9.2017

Maanantai-iltana 12.9. klo 20.12 kaakon suunnalla lensi iso tulipallo. Tulipallosta on tullut useita kymmeniä havaintoilmoituksia Ursan Taivaanvahti-järjestelmään ja myös Mikkelin Ursalle. Aiheesta lisää Tähdet ja Avaruus- lehden verkkouutisessa

Kuva: Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne, Mikkelin Ursa ry

M20170911-171400.jpg

Avainsanat: tulipallo, mikkelin ursa,

MIKKELILÄISET TÄHTIHARRASTAJAT SAIVAT VIDEOITUA KEIJUSALAMAT

Maanantai 21.8.2017

Mikkeliläiset tähtiharrastajat Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne onnistuivat kuvaamaan videolle keijusalamat (sprite). Keijusalamat kuvattiin Mikkelin Ursan tähtitornista maanantain vastaisena yönä noin klo 01.20. Ukkosrintama oli tuolloin noin reilun 300 kilometrin päässä Mikkelistä kaakkoon.

222041_sprite-stack_colour.jpg

Mikkelin Ursan puheenjohtajan Aki Taavitsaisen mukaan öiden pimentyessä elokuussa yläsalamoiden havaitseminen ja kuvaaminen mahdollistuu, jos ukkosia esiintyy sopivalla etäisyydellä ja havaintopaikalla on selkeää.

-Olemme aiempina vuosina onnistuneet niitä valokuvaamaan, mutta nyt saimme tämän äärimmäisen nopean ilmiön myös videolle. Tämä on tietääkseni ensimmäinen kerta Suomessa, kun keijusalamat on saatu videoitua, sanoo Taavitsainen.

Kuvassa keijusalama Mikkelin Ursan tähtitornista 21.8.2017 klo 01.21, Mikkelin Ursa.

linkkivideoon: https://www.youtube.com/watch?v=eTOJ9Q_w-W4

-Yläsalamat ovat melko tuoreita tapauksia maailmalla, sillä ensimmäiset viralliset havainnot niistä saatiin vasta vuonna 1989.  Tämän jälkeen niitä on jahdattu ympäri maailmaa. Koska yläsalamat ovat valoisuudeltaan heikkoja, on niiden havaitseminen korkeilla leveysasteilla haastavaa, jatkaa Taavitsainen.

 Keijusalama on yläsalamoista tunnetuin. Se on pilvestä ylöspäin nouseva himmeä ja nopea valoilmiö, joka kohoaa ukkospilven yläpuolella noin 90 kilometrin korkeudelle ilmakehään. Kirkkain osa on tyypillisesti noin 65–75 kilometrin korkeudessa. Keijusalamat ovat pääasiallisesti yleensä punaisia tai oransseja. Ne esiintyvät tavallisesti pieninä ryppäinä, johon kuuluu usein kaksi tai useampia samanaikaisia keijuja.

 Yläsalamoiden päätyyppeihin luetaan: kajosalama (elve), keijusalama (sprite) ja viuhkasalama (blue jet). Yläsalamat esiintyvät reilusti ukkospilven huipun yläpuolella noin 10 -100 kilometrin korkeudella. Yläsalamoiden haastavuudesta mainittakoon, että valoilmiön kesto on yleensä vain nopea silmänräpäys eli ilmiö kestää vain noin 3–10 millisekuntia. Viuhkasalama on näistä kaikkein vaikein ja haastavin kuvauskohde ja väriltään sininen. Suomessa viuhkasalama kuvattiin ensimmäisen kerran Mikkelin Ursan tähtitornilta elokuussa vuonna 2010.

 Yläsalamat ovat seurausta voimakkaan, usein positiivisen maasalaman iskusta. Maasalama voi aiheuttaa erittäin nopean, voimakkaan ja laaja-alaisen muutoksen ukkospilven sähkökentässä. Tämä äkillinen ja voimakas sähkökentän muutos kiihdyttää alkeisvarauksia, jotka törmäävät yläilmakehän happi- ja typpi molekyyleihin ja saa aikaan sinisiä ja punaisia valoilmiöitä, yläsalamoita.

Avainsanat: keijusalama, yläsalama, mikkelin ursa

PARASTA AIKAA VALAISEVILLE YÖPILVILLE

Maanantai 24.7.2017

Heinäkuussa ja elokuun alkupuolella voi taivaalla nähdä avaruuden rajamailla yöpilviä. Ne ovat väriltään vaaleita ja myös toisinaan hieman sähkön sinertäviä ja joskus hyvin upeasti hehkuvia. Yöpilvet voivat olla muodoltaan laineita, kuituimaista harsoa, verkkoa tai nauhaa. Ne näkyvät parhaiten noin tunti auringonlaskun jälkeen. Yöpilviä näkee parhaiten eteläisimmässä Suomessa kesäkuukausina useampinakin öinä Auringon ollessa 4- 16 asteetta horisontin alapuolella. Yli 16 asteen jälkeen Aurinko on jo laskenut niin alas että se ei enää valaise yöpilviä ja ne häviävät näkyvistä. Valaisevien yöpilvien parhain näkymishuippu on heinä-elokuun vaihteessa. Kannattaa siis tähyillä selkeinä öinä pohjoiseen horisonttiin. Toisinaan ne voivat levittäytyä koko taivaan alueelle.

Kuva: Aki Taavitsainen

heinakuuun-valaisevat-yopil.jpg

Avainsanat: valaisevat yöpilvet

KUTSU MIKKELIN URSA RY:N VUOSIKOKOUSEEN

Torstai 2.2.2017

Kutsu vuosikokoukseen
 
Mikkelin Ursa Ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään  la 18.2.2017 klo 16.00 Estery-talolla.  Osoite: Otto Mannisen katu 4, 50100 Mikkeli
 
Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat jäsenet!
 
Esityslista:

1. kokouksen avaus

2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa / ääntenlaskijaa

3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

4. hyväksytään kokouksen työjärjestys

5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto

6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille

7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen ja kannatusjäsenmaksun suuruudet

8. valitaan hallituksen puheenjohtaja

9. päätetään hallituksen varsinaisten ja varajäsenten lukumäärä (2-8 varsinaista + 0-4 varajäsentä)   

10. valitaan hallituksen jäsenet 11. valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja

12. muut asiat

13. kokouksen päättäminen

Avainsanat: vuosikokous, mikkelin ursa ry

TÄHTITAIVAAN TAIKAA JOULUKUUSSA

Maanantai 12.12.2016

Siirrymme kohti vuoden pimeintä aikaa. Tällöin on selkeällä säällä tuntikausia enemmän aikaa tähtitaivaan tarkkailulle. Joulukuussa taivaalta löytyy muun muassa planeettoja ja tähdenlentoja. Mainittakoon tässä planeetoista parhaiten näkyvät.

Heti auringonlaskun jälkeen hämärän aikaan matalalla etelätaivaalla näkyy planeetoista kirkkain "iltatähti" Venus. Hieman myöhemmin pimeän tullen Venuksen seuraan liittyy punainen planeetta Mars. Nämä planeetat eivät nouse kovin korkealle etelätaivaalla ja ne laskevat alkuillan aikana perätysten länsilounaaseen. Aurinkokunnan jättiläinen planeetta Jupiter nousee aamuyöstä idästä ja on myös hyvin kirkas. Se näkyy hyvin aamun pimeinä tunteina ja katoaa näkyvistä auringonnousun aikaan.  Yksi vuoden ehkä näyttävimmistä tähdenlentoparvista, geminidit sujahtelevat joulukuun taivaalla. Tähdenlentoja pystyy näkemään useina öinä joulukuun alusta lähtien, mutta parasta aikaa on niiden laakea maksimihetki 14. joulukuuta, jolloin tähdenlentoja voi näkyä peräti 70 tunnissa. Niiden säteilypiste on Kaksosten tähdistön Castor tähden vieressä. Mukaan mahtuu myös kirkkaita tulipalloja, jotka voivat olla jopa Venus planeettaa kirkkaampia. Täysikuu hohkaa taivaalla 13.-15. joulukuuta ja sen kirkkaus haittaa hieman himmeämpien tähdenlentojen näkymistä.

Toinen varsinainen joulun tähdenlentoparvi on ursidit. Tämän tähdenlentoparven maksimi koittaa aamuyöstä 22. joulukuuta. Tähdenlentoja voi nähdä parhaimmillaan noin 10 maksimitunnin aikana. Myös revontulia saattaa esiintyä joulukuun pimeinä ja selkeinä aikoina etenkin pohjoisella taivaalla. Nämä tähtitaivaan tarjoamat valon pilkahdukset näin pimeään aikaan antavat mukavasti tunnelmaa joulun odottajille.

Kuva: Aki Taavitsainen

thtitaivasta-ihastelemassa.jpg

TÄHTITAIVAAN TIMANTIT

Tiistai 25.10.2016

Seulaset eli Plejadit ovat Messierin luettelon kohde, M45. Plejadit ovat tähtitaivaan taivaan kirkkaimpia avoimia tähtijoukkoja. Ne löytyvät helposti pimeän tultua paljain silmin Härän tähdistöstä itäiseltä taivaalta. Aamuyön tunteina ne ovat korkealla etelätaivaalla.

Seulasissa näkyy paljain silmin helpohkosti kuusi kirkkainta tähteä, mutta tarkkasilmäiset voivat hyvissä olosuhteissa erottaa toistakymmentä tähteä.  Parhaiten tähtijoukko näkyy hyvissä olosuhteissa tukevalla jalustalla varustetulla kiikarilla tai kaukoputkella. Valovoimaisella havaintovälineellä voi nähdä myös utumaista heijastussumua joidenkin tähtien ympärillä. Erityisesti valokuvissa heijastussumu nousee hyvin esille kirkkaimpien tähtien ympärillä.  Heijastussumu koostuu tähtien synnyn jälkeen yli jääneestä kaasusta ja pölystä. Se heijastaa nuorien ja kuumien tähtien sinertävää valoa, mistä johtuu sumun sininen väri.  Etenkin Meropen ympärillä sumun voi erottaa melko hyvin.

Viimeisimmän tiedon mukaan Seulaset sijaitsevat 444 valovuoden päässä maapallolta.  Seulaset muistuttavat muodoltaan Otavan tuttua tähtikuviota ja näin ne monesti sotketaan Pikku Otavaan, joka sijaitsee taivaan laella.

Kuva: Seulaset eli Plejadit, Aki Taavitsainen

seulaset.jpg

ANDROMEDAN GALAKSI, MESSIER 31

Torstai 13.10.2016

Tyypillisiä syvän taivaan kohteita ovat muun muassa erilaiset avoimet ja pallomaiset tähtijoukot, tähtisumut sekä galaksit. Osa kohteista on havaittavissa jopa paljain silmin, kuten esimerkiksi Andromedan galaksi, M31, joka on pohjoisen pallonpuoliskon kirkkain Linnunradan ulkopuolinen galaksi. Se on Suomessa yksi tunnetuimmista syvän taivaan kohteista. Se sijaitsee noin 2,5 miljoonan valovuoden etäisyydellä kotigalaksistamme Linnunradasta. 

Andromedan galaksi muistuttaa hyvin paljon omaa linnunrataamme ja se on muodoltaan niin sanottu Sb-tyyppinen kierteisgalaksi. Kiikarilla katsottuna siitä erottuu vain kirkas utumainen galaksin ydin, mutta kaukoputkella voi erottaa jo paremmin sen galaksimaiset yksityiskohdat. Pitkällä valotusajalla otetuissa valokuvissa näkyy galaksin valtava laajuus ja upeat spiraalihaarojen välissä olevat tummat pölyjuovat. Andromedan galaksin seuralaisgalaksit ovat M32 ja M110, ne erottuvat valokuvissa melko vaatimattomina valotäplinä sen ympärillä.

Andromedan löytää taivaalta parhaiten etsimällä ensin W-muotoinen Kassiopeian tähdistö.  Tästä edetään W- kuvion oikean puolimmaista sakaraa alaspäin ja sitä seuraten päädytään Andromedan tähtikuvioon ja pitkään tähtien muodostamaan jonoon, josta galaksin utumaisen hohteen erottaa. Tähän aikaan vuodesta Andromedan galaksin löytää alkuillasta pimeän tultua idästä, josta se kiertää yön aikana korkealta etelän kautta länteen ja häviää näkyvistä auringonnousun aikaan.

Kuva: Aki Taavitsainen, Andromedan galaksi M31, M32 ja M110

andromeda-galaxy-m31.jpg

 

 

 

Avainsanat: Andromedan galaksi, M31

MERKURIUS LIPUI AURINGON KIEKON EDESTÄ

Tiistai 10.5.2016 klo 21:22

Merkuriuksen ylikulku Auringon kiekon edestä alkoi 9.5. maanantai-iltapäivänä klo 14.12 ja päättyi Auringon laskiessa. Tapahtumaa seurasi useamman tunnin Mikkelin Ursan puheenjohtaja Aki Taavitsainen Celestron linssikaukoputkellaan Astro Solar -kalvo kinnitettynä kaukoputkeen.

Merkuriuksen ylikulkua Auringon kiekon edestä, kuva: Aki Taavitsainen

Merkuriuksen-ylikulku-15.2.jpg

Avainsanat: merkurius, ylikulku, mikkelin ursa, aki taavitsainen

MERKURIUS KULKEE AURINGON EDITSE MAANANTAINA

Keskiviikko 4.5.2016

Planeetta Merkurius kulkee Auringon editse maanantaina 9.5. klo 14.12. Tämä melko harvinainen ja verkkainen tapahtuma näkyy hyvin koko Suomessa, mikäli vain sää jatkuu aurinkoisena ja runsas pilvipeite ei ole esteenä. Lue tapahtumasta lisää Tähtitieteellinen yhdistys Ursan sivuilta, linkki Ursan sivuille tästä.

Muista, että Aurinkoa ei koskaan saa katsoa ilman asianmukaisia suotimia tässä Ursan ohje turvalliseen Auringon tarkkailemiseen.

Avainsanat: merkurius

TULIPALLOJA TAIVAALLA

Tiistai 29.3.2016

Etelä- ja Keski-Suomessa nähtiin sunnuntai-iltana 27.3. kello 22.36 kirkas tulipallo (1.kuva). Esko Lyytisen mallinnuksen perusteella kappalesta selvisi noin 200-grammainen pikkumeteoriitti Kuusankoskesta luoteeseen. Tästä lisää Tähdet ja Avaruus lehden verkkouutisessa.
Maanantai-iltana 28.3. klo 21.44. Nähtiin toinen hieno tulipallo. Tästä tulipallosta lisää Tähdet ja Avaruus lehden verkkouutisessa.

Kuvat: Ursan tulipallotyöryhmän Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne, Mikkelin Ursa ry

20160327-sunnuntai-illan_tulipallo.jpg

maanatai-illan_tulipallo.jpg

Avainsanat: tulipallo

HIENO TULIPALLO NÄKYI SUNNUNTAI-ILTANA

Maanantai 21.3.2016 klo 8:52

Hieno ja kirkas tulipallo halkoi taivasta sunnuntai-iltana 20.3. klo 21.22. Kestoa tulipallolla oli noin 5 sekuntia. Mikkelin Ursan tulipallotyöryhmä onnistui tallentamaan tulipallon länsitaivaalta.Tulipallosta tuli myös useita ilmoituksia Ursan Taivaanvahti- havaintojärjestelmään. Tee oma havaintoilmoitus tulipallosta oheisesta linkistä: http://www.taivaanvahti.fi/observations/report/cat/tulipallo 

Kuva: Mikkelin Ursan tulipallotyöryhmä, Aki Taavitsainen ja Jani Lauanne

M20160320-192200UT.jpg

Avainsanat: tulipallo

TÄHTITAIVAAN TIMANTIT

Lauantai 30.1.2016

Pleiades-Messier-45-Aki-Taa-0012.jpg

Kuva: Aki Taavitsainen

Seulaset eli Plejadit ovat tähtitaivaan taivaan kirkkaimpia avoimia tähtijoukkoja. Tämä tähtirykelmä löytyy paljain silmin itätaivaalta Härän tähdistöstä pimeän tultua. Tähtitaivaan liikkuessa hitaasti yön aikana ja Plejadit matkaa illan aikana korkealla etelätaivaalla kiertyen yön aikana alemmas länsitaivaalle. Ne katoavat aamuyön tunteina pohjoiseen horisonttiin, kunnes taas seuraavana iltana kohoavat jälleen itätaivaalle.
  Plejadeissa näkyy paljain silmin melko helposti kuusi kirkkainta tähteä, mutta tarkkasilmäiset voivat hyvissä olosuhteissa erottaa jopa toistakymmentä tähteä. Parhaiten tähtijoukkoa voi ihailla kiikareilla tai kaukoputkella. Valovoimaisella havaintovälineellä voi nähdä myös upeita yksityiskohtia, kuten utumaista heijastussumua joidenkin tähtien ympärillä. Erityisesti valokuvissa heijastussumu nousee hyvin esille kirkkaimpien tähtien ympärillä.  Heijastussumu koostuu tähtien synnyn jälkeen yli jääneestä kaasusta ja pölystä. Se heijastaa nuorien ja kuumien tähtien sinertävää valoa.
  Plejadit muistuttavat muodoltaan tuttua Otavan tähtikuviota ja näin ne monesti sotketaan Pikku Otavaan, joka sijaitsee taivaan laella. Kreikkalaisessa mytologiassa Plejadit olivat seitsemän sisarusta, joita Orion (Orionin tähdistö) jahtasi. He pyysivät apua Zeukselta, joka muutti heidät kyyhkyiksi ja heitti heidät taivaalle. Suomessa tätä tähtijoukkoa on kutsuttu Seulasten lisäksi muillakin nimillä, kuten muun muassa Väinämöisen virsu ja Väinämöiset. Plejadien etäisyys maapallolta on noin 444 valovuotta.
 

Avainsanat: seulaset, plejadit, avoin tähtijoukko

ORIONIN TÄHDISTÖ KOMISTAA AAMUTAIVASTA

Maanantai 21.12.2015

Aamun pimeinä tunteina etelätaivasta koristaa upea Orionin tähdistö. Orion muistuttaa tiimalasin muotoa, mutta tarkemmin tähdistöä tutkien se onkin ihmishahmon muotoinen. Muinaisten kreikkalaiset nimesivät sen juuri tuon muodon mukaan metsästäjäksi. Muinaiset egyptiläiset tunsivat taas sen mahtavana jumalana, Osiriksena. Orion metsästää tähtitaivaalla härkää (Härän tähdistö) ison ja pienen koiransa kanssa. 


Orionin vasemmassa ylänurkassa on tähti nimeltä Betelgeuze ja oikeassa alanurkassa Rigel. Betelgeuze on valtava sykkivä punainen ylijättiläistähti, jonka koko vaihtelee. Sen on myös ennustettu räjähtävän supernovana lähitulevaisuudessa. Rigel on nuori, kuuma ja sininen tähti.


Orionin tähdistön keskellä on kuuluisa Orionin vyö. Sen muodostavat kolme tähteä; Mintaka, Alnilam ja Alnitak, joita kutsutaan myös kolmeksi kuninkaaksi. Vyön alapuolella sijaitsee Orionin miekka, kolme pystyjonossa olevaa himmeämpää tähteä. Näiden keskimmäisessä tähdessä on jo paljain silmin havaittavissa oleva sumumainen kohde. Siinä sijaitsee kuuluisa Orionin suuri kaasusumu Messierin kohde M42, jota voi ihailla tavallisella kiikarilla tai kaukoputkella. Orionin tähdistöstä löytyy myös lisää mielenkiintoisia syväntaivaan kohteita, kuten mm. Barnardin kaari, Hevosenpääsumun alue, heijastussumu M78 sekä M43. Tähtiharrastajille Orion on tuttu juuri näistä upeista syväntaivaan kohteista, joita harrastaja myös usein valokuvaavat.
 

Orionin oikealla puolella on seitsemän himmeän tähden muodostama kaari, mikä tunnetaan Orionin jousena tai kilpenä. Suomessa Orionin tähdistöön on muinoin sijoitettu kansan suussa Väinämöisen viikate, Väinämöisen vyö sekä Kalevan miekka. Väinämöisen viikate on Orionin vyöstä ja miekasta koostuva kuvio, jonka muoto muistuttaa väärävarsiviikatetta. 

 
Orionin eli metsästäjän vieressä ja alapuolella juoksee sen koirat. Pieni koira on Orionin vasemmalla puolella oleva vaatimaton tähdistö. Sen kirkkain tähti on kellertävä Procyon. Se sijaitsee meistä noin 11,3 valovuoden etäisyydellä. Orionista viistosti vasemmalle alaspäin löytyy Ison koiran tähdistö ja sen kirkkain tähti Sirius. Ison koiran tähdistö on hyvin matalalla, niin etteivät takatassut aivan näy. Tästä syystä aina matalalla oleva Sirius tuikkii upeasti eri väreissä ilmakehän levottomuuden vuoksi. Sirius on maasta katsottuna tähtitaivaan kirkkain tähti ja se sijaitsee 8,7 valovuoden päässä. Sirius tunnetaan myös nimellä Koirantähti ja kansanperinteessä Kalevan tähtenä.

   

Avainsanat: orion, mikkelin ursa

TAIVAAN ILOTULITUSTA ELOKUUN PIMENEVIIN ÖIHIN

Keskiviikko 5.8.2015

Yksi vuoden eniten seuratuista ja runsaimmista tähdenlentoparvista on Perseidit. Ne ovat peräisin komeetta Swift-Tuttlen hiekka-ja pölyvanasta. Meteorit eli tähdenlennot näyttävät tulevan Perseuksen tähdistön suunnasta ja tästä myös niiden nimikin tulee. Tämä säteilypiste on melko korkealla yön aikana, joten niitä voi näkyä korkealla taivaalla missä päin tahansa.
Perseidien tähdenlentoja näkyy jo nyt illan pimeinä tunteina, mutta eniten niitä odotetaan näkyvän 12.-13.elokuuta, torstain vastaisena yönä. Parven maksimi painottuu aamuyöntunneille. Parhaimmillaan tunnin aikana voi nähdä jopa noin 50-70 meteoria. Perseidit ovat melko nopeita, kirkkaita ja usein ne jättävät punertavan vanan taivaalle. Toisinaan tähdenlentoparvet voivat yllättää runsaudellaan ja joskus mukaan saattaa eksyä satunnaisia meteoreja tai upeita Venus planeettaakin kirkkaampia tähdenlentoja, joita sanotaan tulipalloiksi. Joskus upeat tulipallot saattavat olla jopa täysikuuta kirkkaampia ja lentää näyttävästi useamman sekunnin.  
Meteori eli tähdenlento on valoilmiö, joka syntyy, kun avaruuden kivi "palaa" ilmakehässä. Tavallisesti tämä valoilmiö kestää muutamia sekunnin kymmenyksiä tai muutaman sekunnin. Silmin näkyvä meteori syntyy yli 0,1 millin läpimittaisen kappaleen tuhoutuessa ilmakehässä.
Tähdenlentoja katsellessa kannattaa hakeutua mahdollisimman pimeään paikkaan eli pois kaupungin valosaasteesta. Havaintopaikasta tulisi olla hyvä näkyvyys koko taivaalle ja taivaan on hyvä olla pilvetön. Taivaalle kannattaa katsella pidempään ja asettumalla pitkälleen. Esimerkiksi telttapatjalta tai aurinkotuolista on mukava katsella tähdenlentoja.  ”-Aki Taavitsainen, Mikkelin Ursan puheenjohtaja.

Avainsanat: perseidit, meteoriparvi, mikkelin ursa

MIKKELIN URSAN TÄHTITORNILLE SAATIIN HUIPPULUOKAN JALUSTA

Sunnuntai 19.7.2015

Mikkelin Ursa ry on saanut Kiiskinmäellä sijaitsevaan tähtitorniin tähtikaukoputken Paramount MX- jalustan. Kaukoputken jalustan apuraha saatiin Etelä-Savon kulttuurirahastolta viime toukokuussa. Jalustan asennus suoritettiin heinäkuun alussa talkoo voimin tähtitornin betonipilarille. Tukevassa tietokoneohjatussa jalustassa on kiinni 12” Meade- tähtikaukoputki. Tämä uusi jalusta kantaa tarvittaessa jopa noin 40 kg taakan, kun yleensä tähtiharrastuksessa käytetyt jalustat kantavat noin 10-20 kg painoiset kaukoputket. Jalustan oman kätevän kauko-ohjaimen lisäksi sen suuntaaminen onnistuu hyvin The SkyX professional- tietokoneohjelmalla, joten kyseessä on aivan huippuluokan jalusta tähtiharrastajille. Nyt odotamme innolla pimeneviä iltoja, jolloin pääsemme tekemään viimeiset hienosäädöt ja aloittamaan syksyllä tähtinäytökset. Tähtinäytöksistä ilmoitamme verkkosivuillamme ja facebookissa.

Avainsanat: jalusta, mikkelin ursa, paramount mx,

MIKKELIN URSA RY SAI APURAHAA ETELÄ-SAVON KULTTUURIRAHASTOLTA

Keskiviikko 13.5.2015

Mikkelin Ursa ry kiittää lämpimästi apurahasta Suomen kulttuurirahaston Etelä-Savon rahastoa. Mikkelin Ursa sai 6.5.2015 apurahaa 5.500 euroa kaukoputken jalustan hankintaan. Tulevana kesänä asennamme tähtitornille rikkinäisen jalustan tilalle uuden jalustan. Tämä uusi jalusta mahdollistaa tähtitornillamme tähtivalokuvauksen ja tähtinäytösten jatkamisen tulevana syksynä.

20150513_104413.jpg

Avainsanat: apuraha, mikkelin ursa

TÄHDENLENTOJA TAIVAALLA

Tiistai 21.4.2015

m20140422-003200ut_it.jpg

Lyridit ovat Suomessa kevätkauden viimeinen merkittävä tähdenlentoparvi öiden valoisuudesta johtuen. Etelä-Suomen taivaalla niitä voi vielä havaita muutamia tunteja pimeän aikaan. Lyridien tähdenlentoja voi nähdä aina pimeän tullen 25.huhtikuuta saakka. Lyridien maksimi on 23. huhtikuuta torstaina aamuyöstä noin klo 3. Maksimiyönä yhden tunnin aikana voi havaita noin 10 meteoria, mutta joskus voi nähdä huomattavasti enemmänkin. Lyridien tähdenlentoja voi myös nähdä muutama päivä ennen ja sen jälkeen maksimihetken. Joskus sekaan voi eksyä kirkkaitakin tähdenlentoja, joita kutsutaan tulipalloiksi.


Lyridien radiantti eli paikka josta ne näyttävät taivaalle singahtelevan sijaitsee Herkuleen tähdistön puolella noin kymmenen astetta Lyran tähdistön Vegasta lounaaseen. Säitelypiste nousee yön aikana korkeammalle idässä, joten niitä voi periaatteessa nähdä ympäri taivaankantta. Parhaita katselupaikkoja ovat esteettömät ja valosaasteettomat alueet, kuten esimerkiksi maaseudun pellot ja järven rannat. Taivaan on hyvä olla kunnolla pimentynyt ja mieluiten tähtikirkas. Aurinkotuoli ja retkipatja ovat hyviä apuvälineitä tähdenlentojen katseluun. Lyridien meteoriparvea on havaittu jo hyvin kauan. Ensimmäiset havaintomerkinnät ovat yli 2000 tuhannen vuoden takaa Kiinasta.

Avainsanat: lyridit, tähdenlento

HUHTIKUU ON HALOILMIÖIDEN AIKAA

Keskiviikko 15.4.2015

Haloilmiö 22 asteen rengas Auringon ympärillä, Kuva: Aki Taavitsainen

22_asteen_rengas_auringon_ymprill.jpg

Nyt on vuoden parasta aikaa tähyillä taivaalle ja bongata upeita haloilmiöitä. Runsaimmin hienoimpia haloja voi nähdä juuri huhti- ja toukokuun aikana aurinkoisina päivinä. Tähän aikaan vuodesta Suomessa on paljon yläpilviä, jotka luovat parhaat olosuhteet haloilmiöiden synnylle.   Halo koostuu yhdestä tai useammasta valorenkaasta, -kaaresta tai -läiskästä, jotka syntyvät Auringon, Kuun tai keinovalon taittuessa ja heijastuessa ilmassa leijuvista pienistä erimuotoisista jääkiteistä. Haloilmiö voi koostua myös jopa useammasta halomuodosta, joita tunnetaan nykyisin yli 70.

Tyypillisimmät taivaalla näkyvät selkeät halot ovat sivuauringot, auringonpilari tai 22 asteen rengas kokonaan tai osittain. Halot ovat väriltään yleensä valkoisia, mutta joskus katsoja voi nähdä halon edustavan useita kirkkaita värejä. Yksi upeimmista haloista on sateenkaarta muistuttava zeniitinympäristökaari. Se voi joskus kirkastua hyvinkin upeaksi kruunuksi taivaalle loistaen kaikissa spektrin väreissä.   On hyvä muistaa, että Aurinkoa ei saa koskaan katsoa suoraan vaan se on aina suojattava kädellä tai muulla tavoin, jotta voi turvallisesti ja paremmin haloilmiön erottaa. Haloja kuvatessa voi Auringon blokata pois esimerkiksi valopylväällä tai vaikkapa asettamalla toisen katselijan sopivasti Auringonvalon eteen.

Halohavaintosi voit halutessasi ilmoittaa Ursan Taivaanvahti havaintojärjestelmään. www.taivaanvahti.fi Nyt huhtikuussa Taivaanvahdissa on käynnissä erityinen Halohuhtikuu-niminen havaintokampanja.

Avainsanat: halo, haloilmiö

OSITTAINEN AURINGONPIMENNYS NÄKYI PERJANTAINA

Perjantai 20.3.2015 klo 13:58

Osittaista auringonpimennystä pystyi seuraamaan Mikkelissä loistavissa olosuhteissa. Aamupäivällä olleet pilvet väistyivät juuri sopivasti. Syvimmän pimennyksen koettaessa klo 12.11 Aurinko oli peitossa 82%. Osittainen auringonpimennys alkoi Mikkelissä klo 11.04 ja päättyi klo 13.18.

Kuva: Aki Taavitsainen

auringonosittainen_pimennys_20.3.15.jpg

Avainsanat: auringonpimennys, mikkelin ursa

VALTAKUNNALISET TÄHTIPÄIVÄT MIKKELISSÄ 21.-22.3.2015

Perjantai 16.1.2015

mikkelin_ursa_tahtipaivat_2015_uusi.jpg

sivut ovat auenneet.
Lämpimästi tervetuloa!

Avainsanat: tähtipäivät, mikkelin ursa

Vanhemmat kirjoitukset »